Colinettelta tilaamani vyyhdet tulla tupsahtivat eilen ja tänään en malttanut olla ostamatta uusia Novitan lankoja, kun ihan vain puikko-ostoksille Prismaan menin. Lääkärireissulla kun siitä ohi taapersin.

Alan ymmärtää, millaista on olla esim. tupakka-addikti. Tupakoitsijalla on aina taaloja tupakin ostoon ja neulojalla on aina varaa vielä muutamaan kerään. Erona on huolestuttavasti se, että röökit ovat yleensä kokonaan loppu, kun uusia ostetaan - tai ainakin ihan jus loppumassa - mutta lanka-addikti ostaa lankoja, vaikka edellisiäkin olisi vaikka kuinka ja paljon kotikaapeissa.

Jotenkin itsessäni tunnen, että ihania lankoja ostaessani ostan samalla mielikuvan itsestäni ihanana naisena ihanassa neuleessa. En siis osta varsinaiseen konkreettiseen tarpeeseen tyyliin "muuten varpaita paleltaa" vaan tietyllä tavalla ylellisyytenä. Pakko kai se on myöntää.

Colinetten tilaus oli, kuten aiemmin kauhistelin, kallis -  mutta omalla työlläni tienattuja rahojapa törsään. Parempi lankoihin kuin vaikkapa siihen Marlboroon. Vai mitä nykyään poltetaan?

Tässäpä näitä:

370260.jpg

Kymmenkunta vyyhtiä molempia sävyjä (Mist ja Raphael) Colinette Cadenza- merinovillaa. Lilasävyisestä Mististä on mietteissä tyttärelle pipo samansävyisen kevätpuvun kanssa, ehkäpä jotain muutakin. Toisesta itselleni pusero, pikku villatakki  tms.

370265.jpg

Tämä hauskan nypyliäinen Colinette One Zero- villalanka on tummanharmaata. erisävyisin pinkein sävärein. Suunnitelmat ovat vähän vaiheessa. Lanka ei luultavasti ole maailman ihastuttavin neulottava, mutta valmistunee nopeasti.

Ja lopuksi Novitaa. Tuo punainen Tennessee on aivan jumalaisen kaunis sävy, melkein sain kyyneleet silmiini, kun se osui silmiini kaupassa. Aivan täysin 'minun' värini. En ole Euroopan intomielisin puuvillan neuloja, mutta jospa tuo väri lumoaisi minut hehkullaan. Keltainen Samos haluaa tyttärelle kesäiseksi puseroksi. Näin olin ymmärtävinäni.

370270.jpg